...kiire töissä, ainakin hetkeksi. Tämän vuoden puolella ei olekaan kovin monta työpäivää jäljellä, koska putiikki on välipäivät kiinni. Ensi viikolla saa jo miettiä, mitkä kaikki työt pitäisi tehdä vielä vuoden 2005 puolella. Tällainen kuntaorganisaatio on jäykähkö.

Viime viikolla oli siis parit pippalot, joita olin järjestämässä. Itsenäisyyspäivänäkin meni töissä reilu viisi tuntia, mutta suhteellisen tyytyväisiltä juhlavieraat vaikuttivat - ja järjestäjät helpottuneilta. Samalla juhlimme myös sotainvalidien paikallisosaston 60-vuotista toimintaa, joten melko perinteisellä kaavalla tilaisuus oli vedettävä.

Keskiviikkona ja torstaina saatoin siis rennoin mielin olla opiskelemassa. Alkoi tosin yskä hieman vaivata ja ääneni muuttui käheäksi heti, kun olin saanut suulliset esitykset pidettyä. Stressi helpotti - siitä reaktio?

Moni voisi tässä vaiheessa olla stressaantunut joulusta. Minä jätän sen miehelleni. ;) Jaksamista sinne päin, jos luet, T! Itse olen pari lahjaa ostanut, tärkeimmät kyllä perheelle hankkimatta, ja joulukortit kirjoittanut. Mieltäni vaivaa kyllä mystiset katoamistapaukset: olen hukannut 40 joulupostimerkkiä, 10 kirjoittamatonta joulukorttia ja pinon vastaamattomia kirjeitä. Huoh. Se on vakio, että meikäläisellä on AINA joku hukassa.