Kylläpä on ollut negatiivisella tavalla pitkä viikonloppu. Mieheni piti tulla Ranskasta kotiin perjantai-iltana joskus puolilta öin. Eipä ole vieläkään tullut, vaikka on sunnuntaina. Nyt hän on sentään jo Suomessa. Keski-Euroopassa on tullut lunta oikein urakalla, joten hän on tullut kotiin Münchenin ja Kööpenhaminan kautta. Unohtamatta tietenkään koneen vaihtoa Helsingissä. Kypsältä touhulta kuulostaa. :(

Ei voi mitään, että aika menee pojan kanssa kaksin todella hitaasti. Nyt hän on jo nukkunut yli 2 h päiväunia, eikä millään meinaa herätä. Joskus hän ei nuku viikonloppuisin päikkäreitä ollenkaan, mutta silloin on kyllä elämä aikamoista tahtojen taistelua illasta... Näin olen itse pirteämpi, mutta joudumme varmasti tänä iltana valvomaan ainakin klo 23 asti. No, miehen pitäisi tulla klo 22 aikoihin. Jos tulee.

Aloin pistellä erästä yllätyslahjaa ristipistolistan kautta. Siitä enemmän vasta, kun lahja on perillä. Kiireinen aikataulu, kun on aikaa alle kuukausi. Onneksi malli on alle sata * sata pistoa.

Töissä on ensi viikolla pari kokousta työajan jälkeen ja perjantaina koulutuspäivä Jyväskylässä. Sunnuntaina on konsertti, joka kiinnostaa vanhempaa väkeä. Vasta eilen tajusin, että minähän (= kulttuuritoimi) joudun myymään siellä lippuja ovella... No, onneksi tajusin nyt, koska ohjelmalehtisetkin pitää muistaa monistaa!