Tämä blogiin kirjoittaminen on ollut lähinnä listojen päivittämistä. Oikeasti minulle on ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Mm. se, että olen ihan pa. :(

Siis syyskuun loppupuolella olin Helsingissä, Kalastajatorpalla yhden yön. Olen MLL:n lastenhoitotoiminnan yhdyshenkilö tällä paikkakunnalla. Hienolta kuulostava titteli, vaikka niitä hoitajia on tasan yksi! Niin joo, olenhan minäkin sen kurssin käynyt. ;) Tuolla oli kuitenkin todella mielenkiintoista olla ja erityisesti jutella samanhenkisten ihmisten kanssa. Kyllä siinä MLL-aate eli lasten ja nuorten hyväksi tehtävä vapaaehtoistyö sai taas uutta kipinää.

Yllättävää oli huomata, että samoja asioita yhdistyksissä pohdittiin, oli sitten kyseessä Pertteli tai Vuosaari, Espoo tai Yli-Ii. Tärkeitä haasteita MLL-toiminnassa on lähitulevaisuudessa ylisukupolvinen (heh, onkohan tuo oikea sana) toiminta eli isovanhemmat mukaan, nuorisotoiminta ja parisuhteen hyväksi tehtävä työ. Nyt olen saanut myös takaisin kyselylomakkeita, joilla selvitin lapsiperheiden (alakouluikäisten perheisiin jaettu kysely) toiveita ja tarpeita asuinpaikkakunnallani. Monenlaista toivetta nousi, vaikka kaikki eivät olekaan meidän pienen ja ei-niin-varakkaan yhdistyksen toteutettavissa. Ja tähän liittyy myös yksi haaste, jota eri puolilla maata pohdittiin eli yhteistyö eri toimijoiden välillä. We will see what will happen! Tällä viikolla on MLL:n virkistysilta/aivoriihi, jossa paikallisesti pohdimme tätä oman yhdistyksen toimintaa jatkossa.
 
Mitähän muuta? Viime viikolla ehdin pitää lukupiiriä töissä eli aloitimme niin, että minä esittelin pikakelauksella syksyn uutuuskirjoja. Uusia ihmisiä oli mukana kaksi, joten jatkamme kokoontumisia joka kuukausi. (Aluksi harkitsimme erään pitkäaikaisen jäsenemme kanssa, että kokoontuisimme vasta tammikuussa seuraavan kerran...) Tässä lokakuussa pitäisi lukea Simo Hämäläisen kirja Kätkäläinen ja kaupungin valot.
 
Viime torstaina ja perjantaina olin Suomen kirjastoseuran koulutuksessa, joka liittyy lastenkirjastotyöhön. Siellä oli ehdottomasti parasta tavata samanhenkisiä ihmisiä - ja pari heistä oli myös MLL-ihmisiä. Sain lisävahvistusta asialle, että ei satutuntien ympärille tarvitse kehitellä aina suurta draamaa, vaan voi luottaa hyvään kirjaan ja tarinaan. Olen ollut todella epäilevä, riittääkö tarinan lukeminen vai pitääkö joka satutunniksi kehitellä jotain seikkailua tai muuta toimintaa. Siksi en ole yksinkertaisesti USKALTANUT aloittaa satutunteja, vaikka niitä on joskus pyydettykin. Toinen juttu on se, että ainoa mahdollinen päivä on sellainen, joka on muutenkin kiireellinen. Huoh. No, jospa vaikka tammikuussa aloittaisin, niin ehkäpä/jospa/kunpa saisin ensin opinnäytteen pois alta.
 
Ja viime viikonloppuna olin Riihimäellä. Ei, en tunne sieltä ketään. Ei, en ollut kurssilla. En, en ollut yksin. Olin mieheni kanssa juhlistamassa 5-vuotishääpäivää (naimisiin 20.10.2001 Oulussa). No, jos kiirettä pitää, ehtii tässä vielä eronkin ottaa ennen tuota virallista juhlapäivää, mutta tulipa jo juhlittua! ;) Kävimme teatterissa katsomassa komedian Kuin tuhka tuuleen.
 
Päätän raporttini tähän.